lauantai 28. toukokuuta 2011

Louhisaaren kartano, osa I


Turun linnan ritariklubi teki lauantaina 21.5. retken Askaisten Louhisaareen. Tämä 1655 valmistunut rakennus on ainoa renessanssityylinen kartanolinna Pernajan Suur-Sarvilahden ohella. Kartanon rakennutti Flemingien aatelissuku, mutta erityisen kuuluisaksi se on tullut marsalkka Mannerheimin lapsuudenkotina. Mannerheimin ratsastajapatsashankkeesta jäi aikoinaan niin paljon rahaa yli, että patsastoimikunta osti ja lahjoitti kartanon Suomen valtiolle. Tämä Museoviraston ylläpitämä ja Kansallismuseon kokoelmista kootuilla esineillä sisustettu linna onkin todella näyttävä kokonaisuus.

Edellisestä käynnistäni oli aikaa, ja sillä välin oli portin pieleen ilmestynyt aluetta 1800-luvulla kuvaava pienoismalli.


Tässä kunniapiha, cour d'honneur, pienoismalliperspektiivistä.


Retkueemme kokoontui kunniapihalla...


...ja asteli sitten sisään kivisestä portaalista, jonka on aikoinaan veistänyt tukholmalainen, mutta Hessenistä kotoisin ollut Johan Wendelstam.


Porraskivet oli raudoin ankkuroitu toisiinsa.


Opastettu kierros vei suoraan kolmanteen eli juhlakerrokseen. Pääportaitten katto oli koristeltu lintuja esittävin maalauksin.



Kattomaalaukset jatkuivat juhlasalin palkkikatossa. Niiden tekijäksi tiedetään lyypekkiläinen Jochim Langh.



Juhlasalin sisustusta.





Seuraavaksi pirunkamariin, jonka seinätapetissa "piru", ts. antiikin mytologian satyyri sarvineen.


Oli myös fiktiivinen muotopuutarha...


...ja metsästysasetelma.


Ison herrainkamarin kaakeliuuni on koristeltu Fleming-suvun vaakunoin.


Aseitakin oli muutama: piilukkoiset kivääri ja pistooli sekä karoliinimiekka M1729.


Ison makuukamarin katossängyn verhot ovat peräisin Pernajan Sjögårdin kartanosta ja ovat ainoat Suomessa säilyneet barokkisängyn verhot.


Sängynlämmitin oli talvisin epäilemättä tarpeen. Säiliö täytettiin hehkuvilla hiilillä ja sitä liikuteltiin petivaatteiden välissä ennen nukkumaanmenoa.


Pieni sininen makuukamari, jossa C.G.E. Mannerheim tiettävästi syntyi.


Välikön komero, jossa joku Flemingeistä kuulemma säilytti vaimoaan matkoilla ollessaan. Louhisaaren opaskirja ei tarinaa tunne ja taitaapa sen luotettavuus olla niin ja näin.


Palvelusväen rappuset olivatkin sitten hieman paraatirappusia pienemmät.


Kierros jatkui alas rappusia toiseen kerrokseen.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...