tiistai 26. elokuuta 2014

Palangan Meripihkamuseo

Palangan kuuluisin kulttuurihistoriallinen nähtävyys on Tiškevičiain palatsissa sijaitseva Meripihkamuseo. Palatsia ympäröi laaja puisto veistoksineen ja lampineen..





Palatsi on 1800-luvun lopulla. Monen muun paikan tavoin näillä kulmilla se sai runtua sodassa, mutta on entisöity.


Korvattu oli mm. nämä antikisoivaan tyyliin koristellut terassinkaiteen ruukut.


Tai no, leijonan suusta puuttui vielä rengas. Palauttakaa jos löydätte.


Museo on palatsin toisessa päädyssä. Näyttely esittelee meripihkan syntyä (sitä on eri puolilla maailmaa, mutta kuuluisinta on toki tämä Itämeren meripihka)...


ja siitä valmistettuja esineitä.


Suoraan sanoen meripihka ei materiaalina tai esineinä ole koskaan jaksanut kiehtoa, mutta siihen vuosimiljoonia sitten tarttuneet hyönteiset ovat kyllä aika jänniä, tässä suurennoksina.



Museossa oli myös muuta esihistoriallista esineistöä...


ja kartta meripihkan tiestä Palangasta Roomaan joskus antiikin aikoina.


Meripihkan merkityksestä keskiajalla kertoo se, että saksalaisella ritarikunnalla oli sen kokoamista ja eteenpäin markkinointia varten oma viranhaltijansa, meripihkamestari eli Bernsteinmeister, jonka tukikohtana oli Veikselinkyntäällä sijainnut Lochstädtin linna.

Meripihkan työstäjän pöytä työvälineineen. "Raaka" meripihka on pinnaltaan sameaa ja tulee läpikuultavaksi vasta kiillotettuna.


Kovin suurina paloina sitä ei ymmärrettävistä syistä saada, tämä n. jalkapallon kokoinen möllykkä nimeltään "Aurinkokivi" on yksi maailman suurimpia meripihkapalasia.


Paikallisoppaamme piti meripihkasta perusteellisen esitelmän, kehuipa lopuksi sen terveysvaikutuksiakin, huuhaatako vai, en jaksanut tarkistaa. Ehkä se kävisi ilmi Matti Nuortevan pari vuotta sitten ilmestyneestä kirjasta Meripihkan kiehtova maailma. Kirja Baltian meripihkasta.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...