maanantai 26. joulukuuta 2016

Kuusiston piispanlinna

Kaarinan kunnassa, Kuusiston saarella sijaitsevan keskiaikaisen piispanlinnan raunioilla tuli käytyä jo syksyllä. Linna on aivan saaren itäpäässä, ja ottaa kävijän vastaan tämän näköisenä. Etualalla linnan uudempia kerrostumia, eteläisen esilinnan tiilivarustuksia.


Sisäänkäynti linnaan on pyöreän tykkitorni B:n kautta. Se on Pohjoismaiden vanhimpia, 1500-luvun alusta, tässä restauroituna sisäpuolelta.


Esilinnan reunalla kohoaa päälinnan eteläsiipi, tai mitä siitä on jäljellä.


Vaikuttava kaariportti vie päälinnaan. Ihan näin matala se ei liene ollut, sen alaosaa ei vain ole kaivettu esiin.


Porttihuone sisäpuolelta...


...ja ylhäältä käsin. Eteläsiiven päälle on rakennettu näköalatasanne josta voi katsella tätä linnan vanhinta ja tärkeintä osaa.


Useimpien huoneiden käyttötarkoitusta ei tiedetä, opaskartassa (postauksen lopussa) ne on erotettu toisistaan vain kirjaintunnuksilla. Tässä näkymässä itään päin huoneet R (porttihuone), S ja U. Piispan asuintilat ovat mitä ilmeisimmin sijainneet niiden yläpuolella.


Länteen päin on torni OP...


 ...huone N...


...ja sen takana huone M, joka on tunnistettu leipomoksi uunista sekä leivinpelleistä ym. leipomiseen tarvittavasta välineistöstä. Leipomon ja sen takana olevan tornin A välissä on linnan korkein säilynyt kohta, tosin betonilla tuettu.


Näkymä näköalatasanteelta päälinnan pihalle. Vasemmalla länsisiiven huoneet.


Päälinnan eteläinen siipi päälinnan pihalta nähtynä. Keskellä porttikäytävä R, oikealla näköalatasanne.


Huone N...


 ...ja sen ikkunoita linnanpihalle päin.


N:n takana tornissa on koppimaiset tilat O ja P, kukaties vankikoppeja?


Leipomon M ulkomuuria...


...ja leivinuunin jäänteitä.


Päälinnan länsisiipi on 1400-luvulta ja koostuu huoneista L..


..K...


...ja I.



Huoneessa K on lattian perusteella läträtty paljon vedellä ja lienee siis pesu- tai kylpytila. Sinne johtaa myös ovi huoneesta L, mikä on epätavallista, koska linnan huoneisiin keskiaikaiseen tapaan kuljettiin yleensä vain suoraan pihalta.

Päälinnan itäsiiven tilojen W, X ja Y yläpuolella on ilmeisesti sijainnut linnan kirkko tai kappeli, jota on lämmitetty hypokaustijärjestelmällä (ensimmäisesä kuvassa oikealla oleva tila oli hypokaustiuunin perustus).





Kurkkasin myös varastotilana toimineeseen kolmiomaiseen huoneeseen U, joka oli saatu yhdistämällä etelä- ja itäsiipi vinottaisella muurilla. Kattopalkkien koloja näkyi seinien yläosissa.




Dokumentointivimman kohteeksi joutui myös huone S. Se muodosti alunperin R:n kanssa yhtenäisen tilan, mutta R:n muodostuttua porttihuoneeksi erotettiin siitä muurilla. Huoneen keskellä on piispan asuinhuoneita kannatelleiden pilareiden tyviä.





Takaisin linnanpihalle ja ihmettelemään tornien ja huonetilojen G-F-E-D ketjua, joka samalla erottaa toisistaan koillisen ja itäisen esilinnan. Torni G on ehkä linnan vanhin sisäänkäynti, myöhemmin sen eteen rakennettiin torni D. Mihinkään niistä ei kuitenkaan ollut nykyisellään asiaa.




Itse linnanpihasta syntyy varsin avara vaikutelma, ehkä siksikin että ympäröivä rakennuskanta on korkeintaan puolet siitä korkeudesta mitä se joskus on ollut. Tässä etelä- ja länsisiipeä.


Näkymä pihalta pohjoiseen päin.


Siellä on, muurin jäänteiden lisäksi, oikeastaan vain torni Z, joka purettiin jo linnan käyttöaikana...


...ja varastokoppina toimiva kellari H.


Luoteiskulmasta on näkymä Kuusiston ja mantereen väliseen salmeen. Linna oli aikoinaan mm. tällä suunnalla ympäröity vedenalaisin paalutuksin, jotka on dendrokronologialla ajoitettu 1400-luvun alkuun.


Kellarin H takana avautuu näkymä koilliseen esilinnaan...


 ...sen pohjoiseen päätymuuriin.


 ja esilinnan läpi rantaan vievään reittiin.


Rantapolkua myöten voi kiertää koko linnan. Tässä oikealla torni 12, kaiteen takana ylhäällä päälinnan piha.


Koillisen esilinnan pohjoismuuri.


Esilinnan muuria rantapolun varrella.


Läntisen esilinnan kohdalla muurissa on aukko. Taustalla päälinnan itäsiipeä.


Itäisen esiliinan muurin tukirakenelma. Taustalla rakennusketju G-F-E-D.


Eteläisen esiliinan tiilistä muuria ja sen tukirakenteita.


Tämän kopin suojassa pitäisi olla alkuperäistä keskiaikaista tiilirakennetta.


Parista aukosta sitä voi kurkistella.


Linnan pohjakaava. (Huom. läntinen p.o. itäinen esilinna)


Linnaa alettin rakentaa 1200-luvulla ja erityisen merkittävä rakennuskausi oli piispa Maunu Tavast II:n aikana 1400-luvun alkupuolella. Reformaatio teki lopun piispojen oikeudesta omiin linnoihin ja asejoukkoihin. Kustaa Vaasa määräsi linnan purettavaksi 1528, ja tiiliä vietiin mm. Turun linnan rakennustarpeiksi, ja kiviä Piikkiön kirkon. Tutkimaan ja restauroimaan linnaa ryhdyttiin jo 1870-luvulla, ja työ jatkuu tietysti nykyäänkin. Linna itse on siirtynyt Museovirastolta Metsähallitukselle useiden muiden kulttuurikohteiden tavoin.

Läheinen Kuusiston kartano maineen on kuulunut aina kiinteänä osana linnaan, ja sen nykyinen päärakennus on ajoilta jolloin se toimi Turun ja Porin jalkaväkirykmentin everstin virkatalona.


Kartanon tiloissa oli aiemmin näyttely linnan ja kartanon historiasta, nyt niissä toimii Kuusiston Taidekartano. Linnan raunioiden pienoismalli sieltä vielä sentään löytyy.


Myös Museoviraston aikoinaan julkaisemaa Antti Sunan (linna) ja Irma Lounatvuoren (kartano) kirjoittamaa opasta siellä myytiin, muistaakseni hintaan 1-2 € kpl. Se on ollut lähteenä myös tässä postauksessa.

.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hieno kirjoitus. Pitää käydä tuolla ensi kesänä. Monesti ollut tarkoitus, ja kerran yrittäessäni paikka ei löytynyt.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...